Metsolan nukketeatterityöpajassa iloinen tekemisen meininki

Nukketeatterinuken tekemiseen tarvitaan monenlaisia materiaaleja

Nukketeatterityöpajan vetäjä Elina Ontero

Lohjan Teatteri on mukana Kulttuuripolku-hankkeessa, jonka tarkoituksena on jalkauttaa kulttuuria lohjalaisten pariin vauvasta vaariin. Kulttuuripolun kautta järjestyi rahoitus nukkeateatterityöpajaan, jonka ensimmäinen osio järjestettiin Metsolan koululla maanantaina 7.3. Neljätoista innostunutta 4.-6. -luokan oppilasta pääsi iltapäivän ajaksi upottamaan kätensä ekovillasta, liimasta, vedestä ja liisteristä muodostettuun massaan, josta oli tarkoitus muotoilla päitä ja raajoja nukketeatterinukeille museon vahtimestarin Elina Onteron opastuksella.

Ekovilla on pehmeä ja helppotyöstöinen materiaali

Liiman, liisterin ja veden yhteisvaikutuksesta siitä
syntyy samanlaista ainetta kuin paperimassasta

- Oppilaita olisi tullut mukaan enemmänkin, kiinnostus työpajaa kohtaa oli suurta, mutta enempää ei olisi tänne kirjastoon mahtunut, opettaja Tarja Lindén totesi.

Nukketeatterityöpajan aluksi Elina kertoi minkä tyyppisiä nukketeatterinukkeja olisi tarkoitus tehdä sekä käytti esimerkkeinä itse valmistamiaan nukkeja. Mitään kuvia Kaunottaresta ja Hirviöstä hänellä ei ollut mukanaan, koska tarkoituksena oli, että jokainen tekisi ihan omanlaisensa nuken.

- Minulla on artesaanipuusepän tausta, mutta olen opiskellut Tuusulassa Adultan aikuiskoulutuskeskuksessa nukketeatterilinjaa kahden vuoden ajan ja tehnyt itse nukkeja monia vuosia, Elina mainitsi.

- Mitään rajoitteita nuken ulkonäköön ei ole. Toivottavasti joku tekisi hirviönkin, Elina vinkkasi.

Ideoita eri hahmoista lenteli ja hetken päästä kaikki neljätoista tyttöä olivatkin jo täysillä työn touhussa.

Venla Koistila, Milja Ojala ja Pinar Meskanen suunnittelivat tekevänsä siskokset ja Kaunottaren

Venla Koistila, 10, Milja Ojala, 11, ja Pinar Meskanen, 11, suunnittelivat tekevänsä siskokset ja Kaunottaren. Tytöt kertoivat tykkäävänsä käsitöistä ja teatterista, joten työpajaan mukaan lähtemistä ei tarvinnut kauaa harkita.

- Olisi jäänyt harmittamaan, jos en olisi osallistunut. Tykkään suunnitella vaatteita ja harrastamme Venlan kanssa Teatteri Aploodissa, Pinar mainitsi.

Hirviön pää muotoiluvaiheessa

Lasisilmät tekevät nukesta ilmeikkäämmän

- Metsolan koulu on tehnyt Lohjan Teatterin kanssa yhteistyötä myös aikaisemmin. Kulttuuripolun kautta lapset pääsevät tuottajan rooliin, jolloin koko näytelmä tuntuu heti enemmän omalta ja he pääsevät osallistumaan muutenkin kuin pelkkinä katsojina, Tarja Lindén tuumasi.

Hänen mielestään on hienoa, että Lohjan Teatterissa tehdään joka kevät laadukkaita lastennäytelmiä. Tarjan mukaan se on myös tasa-arvokysymys.

- Kulttuuri kuuluu kaikille. Kaikilla ei ole mahdollista käydä esimerkiksi Helsingissä teatterissa, joten on mukavaa, kun lapset pääsevät oman kotikaupunkinsa teatteriin.

Elina Onteron tekemiä nukketeatterinukkeja

Ruskeasilmäisen prinssin pää

Ihan ensimmäiseksi lapset pääsivät muussaamaan ekovillaa käsillään höytyväiseksi, jonka jälkeen tehtiin ekovillasta, vedestä, liimasta ja liisteristä sekoitus. Tyttöjen mielestä massa oli limaista, mutta hauskaa työstettävää.

Nuken kaulaksi sai valita joko narun tai kepin, jonka jälkeen kaulan päähän alettiin hahmotella sanomalehden ja maalarinteipin avulla nuken pään muotoa. Kun muoto oli valmis, sai sen päälle ruveta laittamaan massaa.

- Älkää laittako kuitenkaan liikaa massaa, ettei päästä tule liian raskasta ja sitä on helppo liikutella, Elina Ontero ohjeisti.

Tekijöiden käsissä syntyi niin hirviöitä, Kaunottaria, siskoja kuin yksi hevonenkin.

Venla Koistila ja Milja Ojala muotoilivat nukkejensa päitä keskittyneinä

Massa kuivuu parissa päivässä

Elina Ontero oli tuonut mukanaan tekemiään nukkeja esimerkeiksi

Metsolan koulun nukketeatterityöpajassa vallitsi iloinen tekemisen meininki ja tytöt pääsivät käyttämään luovuuttaan nukkejen suunnittelussa. Tekemisen lomassa ryhmissä pohdiskeltiin myös Kaunottaren ja Hirviön tarinaa, joka oli monille tuttu Disney-versiona. Tyttöjen mielestä tarina kertoo ennen kaikkea rakkaudesta sekä erilaisuuden hyväksymisestä.

- Mutta prinssin olisi pitänyt pysyä hirviönä, eikä muuttua takaisin prinssiksi. Silloin juoni olisi parempi, yksi tytöistä tuumi.

Kun päät oli saatu muotoiltua, oli käsien vuoro.
Elina Onteron kädessä esimerkkikäsi, jota on
helppo liikutella rautalangan avulla.

Kun pään muoto oli saatu valmiiksi, sai hahmolleen laittaa halutessaan silmät lasihelmistä ja muotoilla korvia, nenää suuta tai vaikkapa sarvia. Elina Ontero kertoi massan kuivuvan parissa päivässä. Tarja-opettajan johdolla valmiit päät vietiin kaapin päälle kuivumaan.

Nukketeatterinuket ovat liikuteltavien päiden ja raajojensa ansiosta ilmeikkäitä ja pystyvät viestimään siten eri tunnetiloja, joten seuraavaksi olikin käsien vuoro.

Ryhmä jatkaa nukketeatterityöpajan merkeissä myös ensi maanantaina, jolloin nuket on tarkoitus saada valmiiksi vaatteita, naamaa, raajoja, hiuksia ynnä muuta myöden. Siitä kuvia ja tarinaa lisää ensi viikolla.

Valmiit nuket päätyvät näytteille Lohjan Teatterin kahvioon Kaunotar ja Hirviö -satunäytelmän esityskauden 2.4.-14.5. ajaksi. Näyttelyä pääsee katsomaan tuntia ennen esityksiä sekä esitysten aikana esitysiltoina.