 |
| Sofia Lintulan mielestä teatteriharrastus on täydellinen paketti: saa esiintyä, tanssia, laulaa ja näytellä. (Kuva: Sari Niinikoski) |
Pikku Prinsessan näyttelijöistä esittelyvuoron saa tällä kertaa helsinkiläinen Sofia Lintula. Juuri 21 vuotta täyttänyt Sofia opiskelee matkailun liikkeenjohtoa Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa ja aloittaa työt Tallink Silja Linen terminaaleissa lähtöselvittäjänä toukokuussa.
- Perheeseeni kuuluu äiti, äidin mies ja hänen kaksi lastaan, iskä, isosisko, isoveli sekä kaksi koiraa, Sofia mainitsee.
"Minua ja Saraa yhdistää iloisuus"
Sofia näyttelee Pikku Prinsessassa ensimmäistä päärooliaan, 15-vuotiasta Sara Creweä, joka putoaa yhdessä yössä yltäkylläisyyden keskeltä pimeään kellariin aputytöksi, kun hänen rikas isänsä kuolee.
- Roolihahmoni, Sara Crewe, on hyvin tunteikas hahmo. Hahmoni käy näytelmän aikana läpi monia eri tunteita surusta iloon ja jopa vihaankin, mutta ei silti ole koskaan ilkeä. Vaikka hahmoani kohdellaan kaltoin, hän jaksaa silti olla kärsivällinen ja uskoa parempaan, Sofia kertoo.
- Sara ärähtää pari kertaa neiti Minchinille, mutta se ei ole hänelle helppoa kiltteytensä vuoksi. Hahmollani on myös tajuttoman hyvä mielikuvitus, jonka avulla hän saa nopeasti ystäviä ja valoa pimeyteen.
- Hahmossani parasta on kärsivällisyys ja mielikuvituksen voima. Niiden avulla pysyy positiivisena ja selviytyy vähän synkemmistäkin hetkistä. Piirre, joka yhdistää minut ja roolihahmoni, on iloisuus.
- Olemme kovin erilaisia roolihahmoni kanssa. Ensinnäkään minä en ole ollenkaan kärsivällinen, vaikka se olisi kyllä hyvä piirre omata. En myöskään leikkinyt nukeilla 15-vuotiaana. Vaikka tosin, Emily on oikeastaan enemmänkin muisto isästä kuin lelu, jolla Sara leikkii, Sofia pohtii.
"Olin varma, että en uskalla"
 |
| Hiidenkartanon Arvoituksessa Sofia näytteli hyvää haltijatarta. (Kuva: Sari Niinikoski) |
- Minulla ei ole teatterihistoriaa ennen Lohjan Teatteria. Olen suorittanut muutamia ilmaisutaidon ja draaman kursseja koulussa sekä koulunäytelmiä.
Lohjan Teatterissa Sofia on näytellyt Hiidenkartanon Arvoituksessa, Edith Piafissa, Ihmemaa Ozissa, Nunnissa ja Konnissa ja nyt Pikku Prinsessassa.
- Se miten päädyin Lohjan Teatteriin, on oikeastaan teatterisihteerimme, Elina Laineen, ansiota. Olin haaveillut teatterista jo pitkään. Isoveljeni vei meidät katsomaan Kolme Muskettisoturia Lohjan Teatteriin. Esitys oli niin loistava, että halusin palavasti itsekin mukaan, mutta ajattelin, että Lohjan Teatteriin otetaan vain ammattinäyttelijöitä, Sofia muistelee.
- Meni vuosi eteenpäin ja aloitin työharjoittelun Lohjan Matkailupalvelukeskuksessa, jossa tutustuin Elinaan ja kerroin teatterihaaveestani. Ei kulunut kauaakaan, kun työsähköpostiimme ilmestyi ohjaajamme, Sari Niinikosken, viesti koskien Hiidenkartanon arvoituksen koelukuja. Elina oli välittänyt viestin ja siinä luki: ”Ajattelin, että Sofiaa saattaisi kiinnostaa”. Sydämeni hakkasi.
- Koelukuihin oli viikko aikaa ja olin varma, että en uskalla mennä. Kuitenkin koelukupäivänä päätin, jännityksestä viis, minä menen, tuskin siellä tarvitsee kuitenkaan laulaa. Muistan ikuisesti hetken, kun Sari sanoi koeluvuissa: ”Valmistelkaa joku pätkä, jonka käytte laulamassa täällä lavalla”, ja olin valmis juoksemaan ulos teatterin ovista. Onneksi kuitenkin jäin, koska täällä olen onnellisena vieläkin, hän kertoo hymyillen.
"Teatteri on kuin toinen koti"
 |
| Sara (Sofia Lintula) kertoo huolensa Emily-nukelleen |
- Se vaan on täydellinen paketti. Saa esiintyä, tanssia, laulaa ja näytellä. Saa heittäytyä täysillä ja saa ammattiohjausta, jonka kautta myös luottaa itseensä ja uskaltaa heittäytyä. Teatteri on kuin toinen koti ja siellä viettää mielellään aikaa. Vaikka näyttelijäporukka aina vähän vaihteleekin, silti on aina yhtä mukavaa. Olen monesti miettinyt, mitäköhän tekisin vapaa-ajallani, jos en teatteria.
Teatteriharrastuksessa, kuten kaikissa muissakin harrastuksissa, on myös varjopuolensa.
- Niin ihanaa kuin teatteri onkin, vie se kuitenkin todella paljon aikaa. Pidän siitä, että treenejä on paljon ja pysyn kiireisenä, mutta välillä harmittaa, kun ei ole paljoa aikaa tavata ystäviä ja jää joitakin tapahtumia välistä.
- Esityskaudella on onneksi kuitenkin sitten enemmän aikaa tavata myös ystäviä. Myös bussimatkan teatterille ja teatterilta Helsinkiin ovat äärettömän tylsiä ja pitkiä, mutta mitäpä sitä ei onnensa eteen tekisi, Sofia vitsailee.
- Teatterin ja koulun lisäksi, minulla ei oikeastaan ole ollut aikaa muihin harrastuksiin. Helsingin ja Lohjan välillä ravaaminen vie paljon aikaa ja jos löytyy vapaapäiviä, ne on oikeastaan pyhitettävä koulutehtäville. Välillä kyllä käymme ystäväni kanssa erilaisissa jumpissa Helsingissä.
"Toivon yleisön nauttivan esityksistä"
 |
| Sofia opiskelee matkailun liikkeenjohtoa. (Kuva: Maria Rissanen) |
- Markkinoisin näytöksiä mainosvideoilla, somepäivityksillä ja ehkä jollain kilpailulla.
- Unelmoin pääseväni joskus näyttelemään jossakin elokuvassa tai sarjassa. Unelmoin myös kauniista hiekkarannoista, aalloista ja lämmöstä.
Tätä minusta ei vielä tiedetä: - Moon kotoosin Jurvasta, Etelä-Pohojanmaalta.
Jos voittaisin lotossa, minä: - Antaisin osan rahoista perheelleni ja sitten lähtisin pitkälle rantalomalle ja palaisin takaisin arkeen rentoutuneena.
Jos voisin saada yhden supervoiman, haluaisin osata: - Lentää.
Minä en ole koskaan: - Lentänyt kuumailmapallolla.
Terveiseni tämän blogin lukijoille: - Tulkaahan katsomaan Pikku Prinsessa Lohjan Teatteriin. Tämä tarina sopii kaikenikäisille! Ja heille, jotka ovat jo käyneet katsomassa: Suuret kiitokset, toivottavasti nautitte esityksestämme!
 |
| Sara (Sofia Lintula) ja HiiliHarry (Rasmus Kärkkäinen) ystävystyvät ja selviytyvät vaikeuksista ystävyytensä avulla |
