Mies professori Henry Higginsin takana

Lohjan Teatterin My Fair Lady -työryhmää on sanottu "huipputiimiksi" ja Joni Pitkosen roolisuoritusta Henry Higginsinä on kehuttu mm. "fantastisen hienoksi".

My Fair Lady -musikaalin näyttelijä Joni Pitkonen on esitelty viime vuoden musikaalin Kolme Muskettisoturia aikana. Blogissa hän kertoo aluksi viime vuoden musikaalista, mutta jutusta voi lukea myös henkilöhistoriaa näyttelijästä itsestään, siitä mitä hän tekee arkena ja millainen suhde hänellä on musiikkiin ja teatteriin.
Mainittakoon vielä, että Joni Pitkonen säveltää musiikin Sari Niinikosken kirjoittamaan fantasiamusikaaliin Hiidenkartanon arvoitus, jonka kantaesitysensi-ilta on 1.4.2017.
Elina Laineen kirjoittaman blogitekstin voit lukea klikkaamalla tästä.

Eversti Pickering ja Transylvanian kuningatar alias Seppo ja Ulla Lehtelä

”Siinä on sitten mukava pariskunta”, sanoi eräs ystäväni yhteisistä tuttavistamme Ulla ja Seppo Lehtelästä juteltuamme heidän kanssaan torilla. Tähän toteamaan voin sydämestäni yhtyä.

Ulla ja Seppo Lehtelä näyttelevät molemmat musikaalissa My Fair Lady. Sepon roolihahmo on Eversti Pickering, jolla on huomattava osa professori Higginsin (Joni Pitkonen) ystävänä. Ulla on vaatimattomasti Transylvanian kuningatar, joka tekee yhden näyttävän esiintulon.

”Sillä on repliikissä kolme sanaa ja niistäkin kaksi samaa”, muistan Ullan kertoneen tiedotustilaisuudessa roolistaan ja jatkaneen: ”Näytelmissä ei ole kuin rooleja ja ne pienetkin ovat tärkeitä ja tarpeellisia.”

Mielestäni Ulla on ymmärtänyt näytelmien roolituksen hyvin. Kuningattaren lisäksi Ullalla on musikaalissa kaksi muuta roolia. Vaikka on hienoa pukeutua kuningattareksi, niin hänen mielestään parasta on olla mustahampainen kerjäläinen.

Seposta eversti Pickeringin rooli on aika vaikea, koska pitää olla läsnä, vaikkei tekstiä olekaan niin hirveästi. ”En koe itseäni kovin yläluokkaiseksi, joten ei ole kauheasti yhtäläisyyksiä. Se voi vaikeuttaa hahmon sisäistämistä. Toivottavasti olen siinä jotenkin onnistunut.”


Mitä mahtavat pohtia professori Higgins (Joni Pitkonen)
ja eversti Pickering (Seppo Lehtelä)

Seppo kehottaakin blogin lukijoita tulla katsomaan musikaalia, jonka näytöksiin odottaa vaimonsa lailla täysiä saleja. Heidän odotuksensa on ainakin tähän asti palkittu.

Lehtelät ovat 2000-luvun tulokkaita Lohjan Teatterissa

Ulla Lehtelä tuli Lohjan Teatteriin vuonna 2002 Minna Savolaisen ohjaukseen ensin Saiturin Joulu ja sitten Setsuanin hyvä ihminen – näytelmään. Sari Niinikosken astuttua kuvioihin on Ulla ollut useissa näytelmissä ja musikaaleissa mukana, joista mieluisimmat muistot ovat Peter Panista ja Katto


Seppo ja Ulla Lehtelä Kattokassisen perheensä kanssa.
Takana Mikko Jaakkola, Aivar Andrejev ja Leea Kavonius.

Kassisesta, jossa hän näytteli miehensä kanssa perheen vanhempia. Ulla on ollut jo monen näyttelijän äiti, sillä äitiä hän on esittänyt neljässä ja isoäitiä yhdessä näytelmässä.
”Isoäidin rooli tuli sattumalta, kun tulin itsekin isoäidiksi.” kertoo Ulla.

Tiedusteluuni mieluisimmasta vastanäyttelijästä Ulla vastaa, ettei osaa valita sitä, koska kaikki ovat olleet niin mukavia. Hänen mielestään teatterissa parasta on ottaa uusia haasteita vastaan ja katsoa mihin vielä pystyy. Teatterissa hän ei koe mitään kovin ikäväksi: ”…koska tämä on niin kivaa”

Seppo Lehtelä tuli Lohjan Teatteriin hieman myöhemmin vaimonsa mukana Lohjan Harrastajanäyttelijät ry:n kellariklubin kautta.
”Lavalle en hinkunut missään vaiheessa, vaan olin taustajoukoissa mm. yhdistyksen hallituksessa.”
Seppo toimii edelleenkin näyttelijäyhdistyksen hallituksessa ja on jäsensihteeri ja narikkavastaava.
Vuonna 2005 Sari Niinikoski, tultuaan teatterin johtajaksi, sai Sepon houkuteltua pikkurooliin Teatterin satavuotisjuhlakavalkadiin Lohjan Museolle. Sepon ensimmäinen varsinainen rooli oli Peter Panissa kapteeni Koukun apulainen mister Smee. Tämä rooli jäi harmittavasti kesken puolessa välissä esityksiä, kun Seppo mursi nilkkansa aika pahasti.

Pastori dekkarissa Ansa

”Sen jälkeen on rooleja tullut tasaiseen tahtiin ja ehkä mieluisampana Ansan Pastori.” (Dekkari Ansa oli teatterin ohjelmistossa vuonna 2010.)
Sepolla on ollut useita vastanäyttelijöitä ja hänenkin on vaikea sanoa mieluisinta, mutta hän nostaa kuitenkin esille yhden nimen:
”Kosken Marjan kanssa on tullut tehtyä useampi rooli, ja hänen kanssaan on ollut erittäin mukava työskennellä.”

Seppo Lehtelän mielestä parasta teatterin tekemisessä on heittäytyminen roolin vietäväksi: ”Saa olla ihan muu kuin oma itsensä.” Toisena hän mainitsee uusiin ihmisiin tutustumisen.
”Ikävintä on lopunajan tiiviit harjoitukset," sanoo Seppo. Hän kertoo, että niissä saattaa hermostuneisuuskin tarttua.

Mahtuuko näyttelevän pariskunnan elämään muita harrastuksia?

Seppo puhuu aina kauniisti vaimostaan Ullasta, nytkin hän sanoo: ”Näyttelijänä ja vaimona Ulla on kyllä ihan ykköslaatua.”



"Kesä menee golfkentällä, syksy sieni- ja marjametsässä."

Ullalla ja Sepolla on ollut useissa näytelmissä samanaikaisia rooleja, kuten nyt My Fair Ladyssä. Yhteinen kesäharrastus on golf. Varsinkin Sepon tulee lähdettyä radalle lähes päivittäin. Talvisin hän keilaa ja Ullakin harrastaa sisäliikuntaa. Syksyisin Ulla käy sieni- ja marjametsässä.

Sekä Seppo että Ulla Lehtelän unelmana ja toiveena on, että pysyisi itse terveenä ja että lapset ja lastenlapset pärjäisivät tässä kovassa maailmassa.

Ulla, seurallisena ihmisenä, sanoo: ”Esityskaudelta odotan täysiä katsomoita ja markkinoinut olen Facebookin kautta, sekä ystäville turuilla ja toreilla.”

Seppo lähettää lukijoille terveisiä: ”Käykää ihmeessä teatterissa. Se on suurempi nautinto kuin osaatte kuvitellakaan.”

Inkeri Paananen

teatterin sihteeri

 



"Kesäajan harrastuksiin kuuluu ehdottomasti golf. Sinne tulee lähdettyä lähes päivittäin."

Annina Alanen, Lohjan Teatterin musikaalitähti

Annina Alanen – Eliza Doolittle

Tuotantopäällikkö muuntautuu iltaisin Lohjan Teatterin näyttämöllä My Fair Lady –musikaalin kukkaistytöksi.

Annina Alanen on 35-vuotias tuotantopäällikkö Hämeenlinnasta, jossa hän asuu kahden pienen kissan kanssa. Perheeseen kuuluvat Naantalissa asuvat vanhemmat, sekä kolme veljeä perheineen. Tänä syksynä Annina on pääroolissa, Eliza Doolittlenä, Lohjan Teatterin musikaalissa My Fair Lady.



"Päiväsaikaan töissä olen tarkka
 ja täsmällinen insinööri

Annina työskentelee Hämeenlinnassa SSAB Europe Oy:ssä, joka valmistaa teräslevyä mm. rakennus- ja autoteollisuuden tarpeisiin. Hänen vastuullaan on viisi tuotantolinjaa ja 111 hengen organisaatio.

Annina viihtyy nykyisessä työssään erinomaisesti, eikä juuri nyt tahtoisi tehdä mitään muuta.
”Minulla on aivan mahtava osasto johdettavanani ja erityisesti oman porukan kanssa on upeaa tehdä töitä. Toisaalta olen aina tykännyt kokeilla erilaisia asioita ja veri vetää maailmalle. Ei tiedä, vaikka jonakin päivänä pakkaisin reppuni ja lähtisin eräoppaaksi Guatemalan vuorille.” hän kertoo.

Mikä saa nuoren naisen hyppäämään Hämeenlinnassa moottoripyörän selkään tai auton rattiin ja ajamaan Lohjalle?



”Aika moni kysyy ja ihmettelee samaa. Elän vähän niin kuin kahta elämää”, sanoo Annina, ” Päiväsaikaan töissä olen tarkka ja täsmällinen insinööri, vapaa-ajalla taas päästän itsessäni asuvan luovan taiteilijan irti ja soitan, laulan, tanssin ja teen teatteria. Palo ja intohimo erityisesti musiikkiin ja sen tulkitsemiseen eri tavoin saa tällä hetkellä ajamaan Hämeenlinnasta Lohjalle lähes päivittäin.”

Annina on soittanut pianoa ja laulanut ihan pienestä saakka. Nuorempana hän keikkaili useamman vuoden oman orkesterin kanssa.
”Teatteriin hurahdin Brysselin vuosinani, jolloin pääsin mukaan englanninkieliseen musiikkiteatteriryhmään (Brussels Light Opera Company). Hauska sattuma on se, että viimeinen iso produktio Brysselissä oli nimenomaan My Fair Lady v. 2014. Silloin en tosin esittänyt pääosaa. On ihan mahtavaa saada olla mukana rakastamassani musikaalissa uudelleen, ja vielä Elizan roolissa.”

Lohjan Teatteriin Annina tutustui Mustalaisleirin ja Humisevan Harjun myötä, joissa hänen veljensä Teemu Alanen esitti pääosaa. Annina asui siihen aikaan vielä ulkomailla, mutta muistaa pohtineensa, miten hienoa olisi joskus olla mukana suurella sydämellä ja ammattitaidolla tehdyssä teatterissa.

”My Fair Ladyn kanssa kävi itse asiassa niin, että Teemu välitti minulle viestin koelauluista ja ylipuhui osallistumaan. Ja tässä ollaan...”, kertoo Annina.



Mikä teatterin tekemisessä on parasta, entä ikävintä?

"...ihmiset ovat parasta teatterin tekemisessä." Kuvassa Annina, Elizan isä Alfred P. Doolittle-Petri Puttonen, sekä kadunmiehiä: Hoppe Sinervä, Topi Hintukainen ja takana Timo Holma. Kuva: Sari Niinikoski

Anninan mielestä ihmiset ovat parasta teatterin tekemisessä. Hän kehuu, että nytkin on koossa aivan upea porukka ja että on aivan mahtavaa luoda yhdessä jotain, joka toivottavasti antaa unohtumattomia elämyksiä katsomaan tuleville ihmisille.

Mitään ikävää Anniina ei osaa mainita, jollei ota huomioon sitä että vuorokauden tunnit tuppaavat välillä loppumaan kesken varsinkin harjoituskautena, jolloin treenataan lähes päivittäin.

"Ja sitten mulla on se moottoripyörä..."

Mitä muuta laulava näyttelijä harrastaa?

”Harrastukseni pyörivät hyvin paljon musiikin ympärillä. Nuorempana osallistuin tangomarkkinoille ja finaalipaikan jälkeen keikkailin muutaman vuoden oman orkesterin kanssa. Suomalainen tanssilavakulttuuri on muutenkin aina ollut lähellä sydäntäni ja käyn edelleen aktiivisesti lavatansseissa ympäri Etelä-Suomea aina kun muilta kiireiltäni ehdin. Ja sitten mulla on se moottoripyörä...”, sanoo Annina pilke silmäkulmassa.

Onko Elizassa ja Anninassa mitään samaa?

”Eliza on katutyttö, josta aletaan kouluttaa oikeaa ladyä. Eliza on räväkkä, sanavalmis ja hiomaton, mutta hänessä on myös paljon lämpöä. Elizan kasvutarinan kertominen on ollut hieno kokemus." Annina sanoo.
Hänen mielestään parasta hahmossa on se, miten Eliza pitää puolensa ja seisoo lopulta ihan omilla jaloillaan. ”Elizalla on kaikesta huolimatta myös pilkettä silmäkulmassa ja lämmin sydän.”
Anninan mielestä Elizaa ja häntä yhdistävät suorapuheisuus ja peräänantamattomuus. Musikaalissa, kun Eliza päättää opetella olemaan oikea lady, menee hän läpi harmaan kiven, samaa eteläpohjalaista jääräpäisyyttä Annina tunnistaa itsessään. 

" Parasta on, jos onnistuu tuomaan hymyn jonkun huulille tai liikuttamaan kyyneliin."  Kuva: Sari Niinikoski

Annina odottaa esityskaudelta elämyksiä ja kohtaamisia: ”Parasta on, jos onnistuu tuomaan hymyn jonkun huulille tai liikuttamaan kyyneliin. Parhaimmillaan teatteri menee tunteisiin, oli sitten kysymys draamasta tai komediasta.”

Anninan terveiset blogin lukijoille:

”Nähdään Lohjan Teatterissa! Rakas ohjuksemme Sari (Sari Niinikoski) on jälleen tehnyt meidän kanssa niin hienoa työtä, että uskallan luvata, että lipun ostaminen todella kannattaa.”

                                                                                                                                Inkeri Paananen

                                                                                                                                teatterin sihteeri


Lisää kuvia myös Anninasta näet blogin "My Fair Lady -musikaalin kuvasatoa" sivulta.